Kompostista kasvualusta

Syksyllä tulee suuret määrät kasvijätettä puutarhasta. Sitä tulee niin paljon, ettei tunnu järkevältä kuljettaa sitä pitkiä matkoja kompostille. Mieluummin käytän sen helpoimmalla mahdollisella tavalla, uusien kasvatusalustojen pohjana ja mahdollisimman lähellä vanhoja penkkejä. Näin olen tehnyt osan kasvualustoista jo ensimmäisestä vuodesta alkaen. Homma toimii!

Koska meidän pihassa on vaikka kuinka paljon käyttämätöntä tilaa, ja penkkejä tarvitaan paljon, minun ei tarvitse juurikaan suunnitella minne uuden penkin teen. Juuri tämä kohta, johon nämä kuvassa olevat penkit tein on herne- ja papupenkkien sekä viime vuotisen sipulipenkin välissä oleva ruohokaitale.  Sopivan keskeinen paikka, keskellä alapeltoa.

Näin jälkikäteen vähän kyllä mietityttää miksi tuohon on jäänyt tuo kummallinen ruohokaitale? En kyllä yhtään muista. Jokatapauksessa se on näiden penkkien myötä otettu hyötykäyttöön.

kompostipenkki
Kompostipötkylät painuvat alle puoleen alkuperäisestä koostaan talven aikana.

Kompostipenkin tekeminen

Mittailin silmämääräisesti alueen, jolle laitoin pohjalle paksuhkon kerroksen sanomalehtiä. Lehtien päälle laiton kerroksen karkeaa aineista, kuten risuja ja oksia, auringonkukan varsia jne. joiden päälle keräsin paksusti erilaisia kasvinosia kerroksittain.  Kaikki naatit, kuolleet kukat, puista pudonneet lehdet, rikkaruohot, kasvien varret, tomaattirungot, paleltuneet vihannekset voidaan käyttää raaka-aineena. Joskus lisään sekaan tai pohjalle oksasilppua ja -haketta, jota tulee meidän pihassa paljon.

kompostin tekeminen
Kompostipenkki lähikuvassa, tähän laitetiin vielä lisää kasvimassaa, mutta siitä ei ole valitettavasti kuvaa.

Viimeiseksi levitin päällimmäiseksi kerroksen multaa.  Penkkien ylle levitän aina jonkinlaisen maanpeitekankaan, siihen sopii myös mansikkakangas. Keväällä kun lumet sulavat ovat kompostikasat painuneet. Otan penkin päältä kankaan pois, tamppaan ja tasoitan penkkejä vähän, lisään pari kottikärryllistä multaa, tai laitan pari kärryllistä palanutta hevosenlantaa, jonka päälle tulee multakerros ja viimeiseksi pingotan mansikkakankaan jossa on reiät taimille.  Mansikkakankaan kiinnitän maahan yksinkertaisilla metallikoukuilla. Vielä en tiedä laitanko näihin penkkeihin kasvamaan kesäkurpitsaa vai kukkia.

Ihan ylimmän kuvan penkit on valmisteltu kevättä varten niin, että naatit ja ylimääräiset kasvinosat on ”haudattu” suoraan penkkiin. Olen siis tehnyt keseklle penkkiä kuokalla vaon johon olen upottanut ylimääräiset kasvinosat sekä haravointijätettä (kuivia lehtiä). Sen jälkeen kastelin vaon kunnolla ja hautasin koko komeuden haravoimalla päälle mullat. Toimii!

kompostipenkin tekeminen, mansikkamuovi
Mansikkakankaalla peitetty penkki. Penkki on peitetty jottei esimerkiksi kauriit käy penkomassa.

Milloin kompostipenkin voi tehdä?

Kompostipenkkejä voi tehdä pitkin vuotta. Ei tarvitse odottaa syksyyn. Sitä mukaan kun keväällä ja kesällä pihassa kertyy orgaanista jätettä, sen voi kerätä uusien kasvu-alustojen ravinteeksi. Kun laittaa alimmaiseksi pahvia tai sanomalehtiä paksusti, niin saat tukahdutettua penkin alle jäävän kasvillisuuden (nurmikon tai rikkakasvit) ja uuden penkin vihannekset tai kukat saavat ravintorikkaan alun. Jos haluat, voit rajata penkin yksinkertaisella puukehikolla, lavakauluksilla tms niin penkki ei lähde leviämään.

Heti kun lumi on sulanut aion tehdä talon etupihalle pari kukkapenkkiä kaunistamaan pihaa juurikin tällä menetelmällä. Eli pohjalle paksut kerrokset sanomalehteä joiden päälle laitan puiset kehikot mitkä täytän risuilla, erilaisella kasvijätteellä, edellisvuotisilla ruukkujen sisällöllä, palaneella lannalla sekä nurmenleikkuujätteellä. Päällimmäiseksi laitan multakerroksen ja sitten pääsenkin istuttamaan kukkia.

kompostin raaka-aine
Kuten näkyy – orgaanista jätettä tulee kasvimaalta paljon! Esimerkiksi palsternakalla on vahvat ja isot varret ja lehdet. Erinomaista ”mullan alkuainetta”.

Joten, älä vie kasvijätettä kaatopaikalle, tai kippaa sitä metsän reunaan (ei kai kukaan tee niin?!?). Älä myöskään hävitä puhtaan puun sahanpurua tai höylättyä kutteria. Lähes kaiken kasvijätteen jota pihan kasveista tulee voit käyttää puutarhapenkkien pohjana. Samoin kaikki piharuukkujen mullat, sisäkukkaruukkujen mullat jne. on ehdottomasti hyvää pohjamateriaalia ulkopenkkeihin. Ja jos et halua tehdä kompostipenkkejä, niin perinteinenkin komposti toimii. Vesi, madot ja maan mikrobit kyllä hajottaa orgaanisen jätteen uudelleen ravinteeksi. Saat ilmaiseksi loistavan kasvualustan pienellä vaivalla.

-annukka-

2 Replies to “Kompostista kasvualusta”

  1. Hei!
    Blogisi ja nettisivusi ovat aivan mahtavat ja inspiroivat! Kiitos!!

    Haluasin kysyä, mistä olet löytänyt sopivia alustoja/alustarjottimia kasvukennostoille, esimerkiksi niille 40x40cm kokoisille. Vai käytätkö niiden kanssa alustoja ollenkaan? Olen yrittänyt kovasti googlettaa, mutta aina ne ovat hieman liian kapeita tai sitten superisoja (100x100cm). Olen myös tutkinut kengille tarkoitettujen kurakaukaloiden valikoimaa, mutta niitäkin löytyi toistaiseksi vain yksi lähelle sopivan kokoinen.

    Toinen kysymykseni liittyy näihin kompostipenkkeihin. Kuinka paksun kerroksen multaa laitat, noin suunnillen? Keväällä olisi tarkoitus tehdä penkit noin 400 neliön alueelle. Levitin syksyllä alueelle olkea, ruohosilppua ja haravointijätteet omalta ja naapurien pihoita. lumien sulettua on tarkoitus tilata lasti mutaa, jonka voi sitten levittää penkeihin pintakerrokseksi.

    Mukavaa ja työntäyteistä kevättä toivottaen:
    Susanna

    1. Hei Susanna, ja kiitos kommentista! Ihanaa kun tykkäät! 🙂

      Käytän enimmäkseen alustana Ikean Baggmuck-kenkäalustoja. Hinta on 2,50 eur paikkeilla. Ne ovat helppoja pestä, kestäviä, vievät vähän tilaa ja ovat meidän hyllyihin oikean kokoisia. Osa kasvatuskennoista on leikattu toiselta sivulta lyhyemmäksi, jotta ne mahtuvat alustoille.

      Hyvältä kuulostaa sinun kasvatuspenkkien alut. Ja ihanan iso ala sinulla käytössä. Peukku!

      Multakerroksen paksuus riippuu siitä mitä aion kasvattaa JA siitä miltä penkki tuntuu ja näyttää. Jos täyte on hyvin painunut kasaan eikä siinä ole ”törröttäviä” oksia tms niin laitan vähemmän, ja taas jos se tarvitsee enemmän täytettä laitan sitten enemmän. Sellaiseen kuivaan ja ”oksaisempaan” penkkiin voi laittaa ensin päälle kerroksen huonommin kehittynyttä kompostia (jos on saatavilla) ja vasta sen päälle multa.
      Multaa ja vaikkapa katetta (ruohosilppua tms) voi lisätä kasvukaudella jos tuntuu ettei keväällä laitettu riitä.

      Vähimmäispaksuus taitaa olla n.8-10cm paikkeilla. Näin kasvin juuret pääsevät kiinnittymään alustaan ja taimien vesitalous toimii. Nyt puhun omaan kokemukseen pohjaten 🙂

      Kunhan tuo lumi vähän vähenee meiltä, teen jatkopostauksen kompostipenkeistä sekä seikkaperäisen kuvauksen kompostipenkin tekemisestä lavakaulukseen.

      Aurinkoisia ja lämpimiä kevätpäiviä sinulle 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *