Lämpöpenkin käyttöönotto

On kulunut kolme viikkoa lämpöpenkin rakentamisesta, ja nyt on aika ottaa lämpöpenkki käyttöön. Uhrasin lämpötilamittaukseen meidän kinkkumittarin. Siinä on riittävän pitkä mittausyksikkö. Lämpötila on laskenut reippaasti, joten on turvallista laittaa kerros multaa ja taimet ja siemenet kasvamaan. Tästä se lähtee!


Tällaisen lämpöpenkin voi siis rakentaa aiemminkin talvella, ja se tuottaa silloin lämpöä MUTTA valon määrä ei riitä. Ja jos on valittava lämpö vai valo, niin yleensä kasvit tarvitsevat ennemmin valoa. Penkin optimaalinen rakennusaika olisi varmaankin ollut helmi-maaliskuun vaihde, ja olisiin saanut täyden hyödyn päivän pituuden lisääntymisestä ja penkin lämpökehityksestä. Mutta en yksinkertasesti silloin ehtinyt. Optimaalisuus vaihtelee myös vuodesta toiseen, riippuen siitä onko kevät myöhässä vai ei. Jokatapauksessa, lämpötila on nyt penkissä hippasen alle 30 astetta. Vertailun vuoksi kasvihuoneen ilmanläpötila oli samalla hetkellä 12 astetta (eilen 22) ja maassa olevien penkkien lämpötila (keskellä kasvutunnelia)vain 6-7 astetta. Joten onhan tuosta lämpöpenkistä selkeästi etua! Ja varsinkin nyt, kun tuli tuo kammottava takatalvi, 40cm lunta ja yöpakkaset. Phui!

Taimien istuttaminen
Pienen pienten taimien istuttaminen lämpöpenkkiin. Hauska verrata onko kasvuvauhdissa eroa niihin jotka kasvavat maassa.

Olisi ollut kiva mitata lämpötila päivittäin, mutta penkki jäi tyystin oman onnensa nojaan. On ollut niin paljon hommaa, että olen unohtanut penkin kokonaan… Mantrana on ollut ”mittaan huomenna”… voihan huokaus.

Ennen kuin pääsin istutus- ja kylvöhommiin piti lisätä reilu kerros multaa penkin pinnalle. Multakerros suojaa kasvien juuria vahvalta lannoitteelta (hevosenjätökset), se tasoittaa lämpötilaa ja antaa hyvän rakenteen vihannesten juurille kiinnittyä. Multaa meni 3 x 50 litran säkkiä. Käytin ihan tavallista puutarhamultaa.

kevät istutus

Esikasvatetut

Haluan päästä nauttimaan tämän vuoden vihanneksista mahdollisimman nopeasti. Kaipaan hurjasti itsekasvatettujen vihannesten makua. Niinpä esikasvatin osan lämpöpenkkiin menevistä vihanneksista. Taimet eivät ehtineet kovin isoksi, sillä aloitin esikasvatuksen nippanappa ennen lämpöpenkin tekoa. Olisi ehkä pitänyt aloittaa viikko tai kaksi aikaisemmin. Noh, meni jo.

Mitä kasvatin?

Laitoin lämpöpenkkiin muutaman kaalin (Kalibos, Filderkraut ja Vorbote 3) jotka kylvin jo tammikuussa. (liittyy kaalihaasteeseen). Lisäksi istutuin taimena salaattia, pakchoita pinaattia, lehtikaalin taimia ja persiljaa.

kaalin taimia
Talvikylvetyt kaalintaimet

Siemenestä

Koska pinta-ala on pieni piti olla aika tarkkana mitä kasvatan. Lisäksi on hyvä että vihannekset on nopeita kasvutavaltaan ja niiden on hyvä sietää vaihtelevia olosuhteita, siis lämpimiä päiviä ja kylmiä öitä. Tosiasia on, että Täällä Keski-Suomessa pakkasta voi olla vielä pitkään huhtikuussakin, joten tarkkana on oltava.

Mitä kylvin?

Rivi rucolaa, pari riviä pyöreää porkkanaa ja rivi retiisiä, sekä herneitä ja härkäpapuja versoiksi. Menin aika perusvihanneksilla. Sellaisilla joita me oikeasti syödään ja joita kaipaa näin keväällä. Pyöreä porkkana siksi, koska multakerros ei ole syvä (20cm). Hyvä lajike on esim. Paris Market. Pitkä kasvukausihan sillä on, mutta me kerätään ne aika pienenä. Koska suurin osa vihanneksista syödään enemmän tai vähemmän ”keskenkasvuisina” kylvöt on tiheät. Paljon tiheämpään kuin avomaalle istuttaisin.

lämpöpenkin käyttöönotto
Rimpulan oloisia taimia, mutta eiköhän ne tuosta vahvistu!

Entäpä jos epäonnistun?

Eihän tässä voi kuin onnistua! Olen jo nyt, rakentamisen jälkeen yhtä kokemusta rikkaampi, ja minulla on (jos ei muuta) niin lavakaulukset täynnä kunnon tavaraa, siis lantaa jota käytetään muualla. Koska lanta palaa penkissä, me voidaan käyttää sitä uusien penkkien täytteenä ja kasvien ravinteena.

Kaikki sato mitä saan penkistä on plussaa. Jos joku kylvö ei onnistu, niin laitan tilalle jotain muuta kasvamaan. Heti. Tänään, ei huomenna.

lämpöpenkin kansi
Yksinkertainen kansi laitetaan yöksi päälle. Jos on kova pakkanen laitan vielä harson peitoksi.

Miten kasvukauden jatko?

Aion hyödyntää lämpöpenkin etuja läpi kauden. Sehän on lämmin, ravinnerikas ja suojaisa paikka. Olisi pähkähullua jättää se vähälle käytölle. Niinpä esikasvatan lisää lehtivihreitä vihanneksia, laitan myös retiisejä esikasvatukseen, jotta on istutettavaa sitä mukaan kun kasvu etenee.

Kauden edetessä vaihdan vihanneslajeja ja kokeilen penkin reunoille lämpimästä tykkääviä yrttejä. Ja kun lähestymme keskikesää taidan laittaa penkin täyteen munakoisoa. Luultavasti laitan myös melonia. Kasvutunneli on lämmin ja suojaisa paikka vähän herkemmille kasveille. Kesä 2018 oli niin lämmin, että monella onnistui kasvattaa melonia, chiliä ja paprikaa ulkona. Ei satanut ja oli kuumaa ja kuivaa. Mutta tulevasta kesästä ei ole tietoa, joten katson paremmaksi laitta herkkikset tunnelin suojaan. Minulla on riittävästi valikoimaa kasvatettavaksi ulkopenkkeihinkin.

munakoison kukkia
Munakoison kukkia kasvihuoneessa v.2016. Näistä kehittyi hienosti hedelmiä. Tänä vuonna on testimielessä tulossa uusia taimia jonkinverran.

Luultavasti viimeisenä, myöhää syksyä vasten istutan lehtikaalin taimia ja mache-salaattia. Ja kun ne on syöty puran penkin, levitän palaneen lannan kasvutunnelin penkkeihin ensi kautta varten.

Koitan muistaa kaivaa lämpöpenkille kuopan valmiiksi tänä vuonna. Sehän unohtui surkeasti viime syksynä. Sen jälkeen voikin vaan odotella talven tuloa.

Sitä mukaan kun lämpöpenkki tuottaa vihanneksia, niin tuleehan sieltä muutakin arvokasta. Kuihtuneet varret ja lehdet hyödynnän suoraan penkkien pohjamateriaalina. Varret, lehdet ja juurakot antavat rakennetta ja ilmavuutta kun niitä laittaa kerroksittain mullan ja lannan kanssa. Ja kun pinnalle laitta kerroksen ruokamultaa, niin uusi penkki on valmis ja odottaa uusia siemeniä seuraavaa kevättä varten.

-annukka-

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *