Mitä tapahtui heinäkuussa?

Heinäkuu vihannestarhalla tuli ja meni, vaihtelevassa säässä. Välillä oli hellettä ja mahtava auringonpaiste, ja toisina päivinä piti laittaa villasukat, tuulipuvunhousut ja neule ulos mennessä.

Taistelu pupuja vastaan

Tämä vuosi taitaa olla aika hurja jänisvuosi. Poikasia on mahdottomasti ja me ollaankin jouduttu aitaamaan kaikki penkit. Huomattiin, ettei ne niinkään hyppää aidan yli vaan ennemmin menee alta.

Ruiskaunokkeja heinäkuussa.
Yksinkertainen ja edullinen pupuaita. Valkoinen ”kangas” papupenkin vieressä on harso, jolla taimet voidaan tarpeen mukaan peittää yöksi.

Meillä kiertää kumpaakin kasvatusaluetta noin 70cm korkea aita, joka on tehty tukikepeistä ja lintuverkoista. Tämä oli ylivoimasesti helpoin, halvin ja nopein ratkaisu kun pupuongelma räjähti käsiin. Aitaamisen jälkeen salaatiti ja pavut ovat saaneet olla rauhassa.

Varmuuden vuoksi olen kuitenkin vetänyt harsopeitteen yöksi uusien salaatintaimien päälle. EIkä siitä harsosta ole kyllä yhtään haittaa kylmiä tuulia ja sadetta vastaan. Pysyy pikkutaimet siisitnä eivätkä vaurioidu.

Tomaatit

Voi voi, eivät ole vuoden veljiä keskenään. Tomaattia saatiin kesällä 2018 myyntiin saakka jo heinäkuun puolessa välissä, mutta tänä vuonna tomaattisato on kokonaisuutena ollut kolmisen viikkoa myöhässä. Vaikka laitoin keväällä yhtä ajoissa siemenet multaan, niin myöhässä ovat. Mutten ole ainoa. Kollegoilla on sama ongelma sekä täällä kotimaassa, että naapurimaissa. Viileää on sielläkin ollut.

Raakileita on paljon – toivottavasti ne ehtivät myös kypsyä!

Tomaatin ongelma tulee siinä, kun sillä on niin lyhyt kasvukausi. Meidän leveyspiiri on hankala. Kylmää ja pimeää riittää pitkään sekä keväällä että syksyllä. Niinpä taimet pitäisi saada tuottamaan noin 10 mahdollisen viikon aikana kaikki mitä pystyy. Ja nyt tuotto supistuu jo kolmella viikolla alkukaudesta. Enkä mitenkään usko, että se jatkuisi lämpimillä lisääviikoilla loppukaudesta. Pikkupakkasia voi tulla, yökosteus on kova tunnelissa eikä valoakaan ole riittävästi. Ja koska me ei olla investoitu kalliiseen infraan, niin enemmän tai vähemmän ollaan säiden armoilla.

Raakileita on todella paljon, joten vielä on toivoa. Mutta saa nähdä miten käy. Ehkäpä myyn syyskuussa vihreitä tomaatteja pikkelöintiin – ha ha!

Joka vuosi mietin kasvatetaanko tomaatteja vai ei. Viime kesä oli ehdottomasti kyllä, ja nyt taas kallistun miettimään sen järkevyyttä. Tomaatilla on ylivoimaisesti huonoin panos-tuotos ratio. Vaatii paljon työtä pitkällä ajanjaksolla, penkit on kalliit, koska pitää olla riittävän suuri kasvutunneli ja tuotto per neliö on äärimmäisen epävarma. Mutta onhan ne ihania!

Uusia istutuspenkkejä

Meidän tila on pieni, ja me laajennetaan pikkuiljaa. Uusia penkkejä tehdään joka vuosi. Me käytetään muutamaa erilaista tapaa.

Erittäin hyvä tapa ottaa uutta maata käyttöön on peittää se joksikin aikaa valoaläpäisemättömällä materiaalilla – kuten paksulla muovilla.

Nytkin niitä on tehty. Myöhemmin syksyllä tehdään vielä lisää, ja tätä varten me saatiin naapureilta sekä hevosen- että lampaan lantaa. Meillä on suunnitelmana ottaa yläpellon toinen puolisko käyttöön ensi vuonna. Lantakasat auttaa meitä saavuttamaan tämän tavoitteen. Lisäksi meillä kävi elokuun alussa traktori pyörähtämässä pellolla ”silppuamassa” pusikot matalaksi.

Aah, niin nopeaa ja helppoa 🙂 JA olen kyllä kiitollinen kun lähellä asuu ihmisiä joilta voi ostaa palveluja. Ei tarvitse itse tehdä investointeja.

Traktorista onkin iso apu kun pusikosta tehdään peltoa. Ei siitä mitään käsipelillä tulisi. Uuden pellon teosta teen erillisen postauksen myöhemmin.

Ihania onnistumisia

Porkkanasato on tänä vuonna tosi hyvä, niin kuin se oli kyllä viime vuonnakin. Luulen, että onnistutaan tässä, koska me kylvetään riittävän aikaisin. Se tehdään heti kun maan pinta on sulanut. Silloin on kosteutta vielä hyvin maassa, ja siemenet saavat hyvän alun. Eikä porkkanan siemeniä haittaa tippaakaan, että päälle rytkäsee lunta kerros.

Porkkanapenkit on tosi kauniit kesällä. Vihreää ja vehreää on paljon.

Salaatti on tykännyt kun on viileää. Se on kasvanut hyvin, eikä esim etanoita ole ollut riesana ainakaan tänä vuonna. Juurekset, kuten palsternakka ja punajuuri ovat tykänneet kun ei ole liian paahteista.

Basilika on kasvanut hyvin, pikkutunnelissa ei ole ollut liian kuumaa vaan juuri sopivaa.

Valkosipuli kasvoi varsin hyvin pari vuotta sitten tehdyissä kompostipenkeissä. Niistä tuli suuria ja terveitä. Kokeilussa oli kolme eri lajia, joista yksi oli vähän huonompi (Kodaver) – siitä tuli pienempiä sipuleita.Ehkäpä meidän maaperä ei ole sille sopiva, sillä se on todella monen kasvattajan lemppari.

Juuri nostettuja valkosipuleita. Me nostettiin ne kolmessa erässä, suurimmat ensin.

Kastelu on sujunut tänä vuonna hyvin. Vaikka oltiin melkein 6 viikkoa ilman sadetta niin yksikään penkki vihanneksineen ei kuivunut pilalle. Me kastellaan muutenkin tosi vähän, ja sekin on lähinnä täsmäkastelua.

Me oltiin heinäkuussa myymässä Tammivuoren tilalla Muuramessa kun siellä oli avoimet ovet. Oli kyllä mahtava tilaisuus. Sää suosi ja iloisia ihmisiä oli paljon liikenteessä.

Jokainen kasvukausi sisältää enemmän onnistumisia kuin epäonnistumisia. Ja epäonnistumisetkin on ennemminkin polkuja kohti uuden oppimista ja onnistumisia seuraavalle kaudelle. Aina tulee uusi kevät ja kesä, ja aina on uusia siemeniä joita hypistellä ja laittaa kasvamaan.

-annukka-

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *