Miten vältät 3 yleisintä virhettä taimien kanssa?

Esikasvattamalla taimet saat monesti vahvat taimet ja satoa aikaisemmin. Siemenet multaan ja vettä päälle, kyllä ne siitä kasvaa. Se on totta. Mutta välillä jokin menee pieleen. Kun otat seuraavat kolme asia huomioon, niin olet voiton puolella.

Kastelu

Ylivoimaisesti vaikein asia on kastelu ja oikea kosteustasapaino. Kun siement itää, ne tarvitsevat kosteutta. Siksi itämisvaiheessa usein laitetaan muovikalvo tms astian päälle, jotta kosteus ei pääse haihtumaan. Siemen tarvitsee kosteutta, jotta taimenalku saa halkaistua kovan siemenkuoren. Samoin, jos mullan pinnalle muodostuu ”kuorikerros” niin hento taimenalku ei jaksa puskea itseään sitä läpi.

Suurempi ongelma kuin kuivuus on kuitenkin liikakastelu. Mullan on oltava kosteaa, eikä pieni kuivahtaminen (EI kuivuminen) kasteluiden välillä ole vaaraksi. Näin homma toimii luonnossakin.

Tässä on juuri kasteltuja salaatintaimia. Multa ei saa näyttää näin märältä koko ajan.

Multa ei saa olla märkää koko ajan, mutta sen pitää olla kosteaa. Mikä on ero? Märkä multa on, noh, märkää. Pinta on märän näköinen ja astia tuntuu painavalta. Erittäin harvat siemenet ja taimet tykkää litimärästä kasvualustasta. Ne tukehtuu. Juuret tarvitsevat happea ja ilmavuutta kehittyäkseen.

Multa – kasvualusta

Siemenissä on kaikki ravinteet mitä se tarvitsee itämiseen. Jos olet ikinä idättänyt siemeniä iduiksi, niin ymmärrät. Idättämisessä siemenestä kasvaa itu pelkän veden avulla. Sama tapahtuu mullan alla. Siemen aukeaa veden avulla ja taimialkio aloittaakasvun.

Liian ravinnerikas multa yleensä tukahduttaa taimet. Multa on liian raskasta ja vaikka taimi saisikin hyvän alun se saattaa kuolla. Siksi kaupoissa on myynnissä ns, taimimultaa – ilmavaa ja ravinneköyhempää multaa joka on kehitetty taimivaihetta ajatellen. Se läpäisee vettä paremmin eikä siinä ole liikaa ravinteita.

Kasvualustan sekoitus meneillään. Valkoiset ”pallerot” on perliittiä. Tilalla voit käyttää esim. hiekkaa.

Ei ole kuitenkaan pakko ostaa montaa erilaista multaa. Taimille sopivan mullan voit sekoittaa itsekin. Jos sinulla on tavallista ruukkukukille tarkoitettua multaa tai puutarhamultaa voit ”laimentaa” sitä sekoittamalla sekaan esimerkiksi hiekkaa tai perliittiä, tai vaikka turvetta tai kookoskuitua. Tee ensimmäisestä kasvualustasta mieluumin liian ravinneköyhä kuin vahva. Ravinteita voit aina antaa lisää taimelle, mutta niitä on hankalampi saada mullasta pois.

Taimelle on tarkoitus saada hyvä lähtö. Se jaksaa kasvatta hyvät juuret, kun se ei tukehdu veteen ja liian raskaaseen multaan. Mullan on oltava ilmavaa.

Vääräaikaisuus

Vaikka kuinka tekisi mieli laittaa kaikki taimet jo maaliskuussa, heti kun kevätaurinko antaa merkkejä itsestään, niin tässä kannattaa olla varovainen! Nyrkkisääntönä voisi saoa, että siemenet voi kylvää esikasvatukseen 4-6 viikkoa ennen ulosistuttamista. Ja sitten on hirmuinen määrä poikkeuksia. Tähän vaikuttaa aina vihannesten kasvuaika / kehittymisaika. Ja Suomen lyhyt ja oikukas kesä. Esimerkiksi jos haluaa saada paprikasta ja chilistä satoa, ne kannattaa laittaa vuoden ensimmäisellä kolmanneksella jo multiin. Sama koskee tomaattia ja osaa kukista, joilla on pitkä kasvukausi.

Vastaavasti kesäkurpitsaa tai kurkkua ei kannata esikasvattaa kuin n. 4 viikkoa ennen lopulliselle paikalle istuttamista. Niiden taimet on tilaavieviä ja kasvaa sisällä valtavan kokoiseksi, lisäksi ne on lämpöherkkiä – eli ulosistuttaessa ei saa enää olla hallanvaaraa. Ne ehtii tuottamaan hyvin satoa vaikka ne laittaa esikasvatukseen huhti-toukokuussakin.

Uudenseelannin-pinaatin taimi. Valmiina istutettavaksi.

Suurimman osan vihanneksista ehtii saada satokuntoon ihan suorakylvöilläkin. Taimikasvatuksella saa pienen etumatkan, ja voi päästä herkuttelemaan ensisatoa, kun suorakylvökausi vasta on alussa.

Tsemppiä kasvatushommiin!

Annukka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *