Vihannespenkki edullisesti

Maksaako vihannes- tai kukkapenkin perustaminen paljon? Onko pakko ostaa lavakauluksia? Entä tarvitseeko siihen jotain erikoista multaa? Jos ei ole kokemusta vihannesten tai kukkien kasvattamisesta, voi ajatukset mennä helposti solmuun kun katsoo multavalikoimaa, tarjolla olevia ravinteita ja kasvatukseen myynnissä olevia härpäkkeitä ja erilaisia juttuja. Samoin jos netistä alkaa etsiä ohjeita, niin äkkiä on sekaisin ja sellainen olo ettei tästä tule mitään. Että pitää käyttää paljon rahaa, ja ostaa hirvittävästi erilaisia työkaluja ennen kuin pääsee edes alkuun. Loppujen lopuksi aika paljon saa aikaan jo pelkästään siemenillä mullalla ja vedellä. Vai saako?

Voiko keittiöpuutarhan perustaa edullisesti?

Olen siis perustamassa uutta keittiöpuutarhaa tai hyötypuutarhaa meille. Meidän piha on vanha, onhan talo 1910-luvulta, eikä talossa ole asuttu pitkään aikaan. Pihan nurmikko on pääasiassa sammalta ja juolavehnää. Perustan keittiöpuutarhan suoraan vanhan sammaloituneen nurmikon päälle. Kaikista penkeistä teen kohopenkit, eli ne ovat korkeammalla kuin maanpinta. Kun penkki on korkea, se lämpenee nopeammin eikä siinä seiso vesi.

Aloitin penkkien teon jo ennen kuin lumi ja routa oli päästänyt otteensa. Voit lukea aiemman postauksen täältä: Keittiöpuutarhan perustaminen

uusi vihannespankki

Olen aiemmin kertonut miten teen kompostista kasvualustan, joka on mainio tapa jos tosiaankin pihassa on puutarhajätettä käytettäväksi. Mutta entäpä jos sitä ei riittävästi saatavilla? Jos syksyllä on siivonnut pihan puhtaaksi, tai pihassa ei ole riittävästi kasvijätettä mitä käyttää. Mitä sitten neuvoksi?

Kasvualusta suoraan nurmikon päälle

Ensimmäisen penkin perustin suoraan nurmikon päälle, kaivamatta lapiolla piston pistoa. Eikä hommaan mennyt kovin pitkään. Kokonaisuutena ehkäpä tunti. Tarvikkeet n.1 x 2m penkkiin:

  • Muutamalta viikolta talteen kerätyt sanomalehdet tai avattuja pahvilaatikoita, pahvia, aaltopahvia tms. Näillä estetään rikkakasvien kasvaminen penkkiin
  • Haravointijätettä, eli heinää ja syksyn kuivaneita lehtiä (ei pakollinen)
  • 2-4 säkkiä multaa kasvualustaksi
  • Vettä sanomalehtien kasteluun
penkin perustaminen nurmikon päälle
Märkää sanomalehteä uuden penkin pohjalle

Rajasin ensin alueen. Penkki on malliltaan suorakaide, mutta siitähän voi tehdä vaikka pyöreän, kaaren tai mikä nyt omaa silmää miellyttää. Merkitsin penkin kulmat ja asettelin sanomalehdet ja pahvit tiukasti maata myöten. Lehdet kastelin vedellä, sillä tuulenpuuska olisi saattanut viedä ne muuten mukanaan. Koska lunta oli vielä paljon, käytin sitäkin kastelussa, sekä pitämässä pahveja paikallaan.

Märkä lehti ja pahvi ”liimautuu” hyvin maata vasten ja estää heinien ja rikkaruohojen viihtymistä. Ladoin sanomalehdet ja pahvit limittäin niin, ettei jäänyt rakosia joista sitkeät ei-toivotut kasvit saattavat nousta penkkiin. Kannattaa käyttää mieluummin liikaa, kuin liian vähän paperia/pahvia. Avasin lehdet kesiaukeamalta, enkä irroitanut sivuja toisistaan. Levitin sanomalehtiä 30 cm leveämmälle kuin penkki. Näin varmistin että kasvillisuus ei pääse leviämään penkkiin.

pahvilla tukahduttaminen
Märät lehdet jäi alimmaiseksi, päälle pahvikerros ja lunta

Kohopenkin täyttö

Haravoin pahvin päälle heinää, oksia ja kuivia lehtiä. Seuraavaksi tarvitsin multaa, sitä meni kokonaisuudessaan 4 säkkiä. Multa oli kovin kokkareista ja paakkuista joten sitä piti vähän ”leipoa” irtonaisemmaksi.

kompostipenkki
Tänä keväänä tuli lisää lunta – kunnon takatalvi siis. Niinpä heinän ja lehtien haravointi vähän vaikeutui.

Kaadoin mullan penkkiin, ja sitten tasoitin ja siistin reunat. Penkki toimii, kun multaa (kasvualustaa) on n. 20cm paksuisesti. Penkin voi reunustaa haluamallaan tavalla. Voi käyttää tiiliä, kiviä, raakalautaa, tasakokoisia halkoja tai mitä ikinä sattuu olemaan käsillä. Tällä hetkellä en ole vielä päättänyt reunustanko penkkiä vai en. Nyt polkujen rajaukseen käytin 30cm leveää käytäväkangasta, tähän voi myös käyttää sanomalehtiä tai pahvia, jonka päälle laittaa sitten katteen. Siinä voi käyttää käyttää kuorikatetta, olkea, sahanpurua, kutteria tms . Me laitettiin tällä kertaa kutterilla.

Hinta

Sillä, mitä multaa käyttää ei loppujen lopuksi ole väliä. Ostomultaa joudut lannoittamaan jossakin vaiheessa jokatapauksessa. Peruslannoitetussa pussimullassa ravinne riittä ehkäpä 6 viikoksi. Edullisimmillaan puutarhamultaa saa 50-60l säkeissä alle 4 euroa kpl. Pussimullan sekaan kannattaa sekoittaa muutakin multaa, jos sitä vain on saaatavilla. Pussimulta on usein turvepohjaista ja aika höttöistä. Koostumus paranee huomattavasti kompostimullalla tai irtomullalla. Muttei se pakollista ole.

Sitten siemenet. Siemeniä voi ostaa eri sekatavaraketjuista (Hong Kong, Tokmanni tms), rautakaupoista, päivittäistavarakaupoista (Prisma, CM) ja yleensä Lidlistäkin. Sieltä saa ylivoimaisesti edullisimmat perussiemenet kotitarpeisiin. Edullisimmillaan siemenet maksavat alle euron pussi. Kaikista monipuolisin valikoima, muttei välttämättä edullisin, löytyy eri verkkokaupoista.

Toinen penkki:

Toisen penkin tein rajaamalla pistolapiolla. Kanttasin reunat lapiolla ja käänsin kantatut nurmipalat penkin päälle. Ei kovin raskasta hommaa.

penkin kanttaus
Penkin kanttaus pistolapiolla

Meillä on pihassa aika monta isoa vanhaa koivua. Niistä tulee paljon roskaa, lehtiä ja oksia. Syksyllä jäi jonkin verran koivunlehtiä haravoimatta, joten päätin käyttää niitä tähän penkkiin . Lisäksi käytin pohjalle myös nurmen ja maan paloja jotka tuli alueen kanttauksen yhteydessä. Kasasin käännettyjen nurmipalojen päälle haravointijätteen, eli kuivuneet koivunlehdet, puista pudonneet oksat ja oksahaketta jota meillä tuli vesakkojen hakettamisesta. Näiden päälle levitin reilun kerroksen palanutta hevosenlantaa (viime vuodelta), ja päälimmäiseksi kerrokseksi laitoin 3 pussia puutarhamultaa.

Kolmas penkki

Kolmas penkki on kääntöpenkki. Känsin koko alueen nurmen yksi pisto kerrallaan nurin, Eli ladoin ”palaset” nurmi nurmea vasten ja multapaakku ylöspäin. Nostin näiden päälle palanutta hevosenlantaa ja 3 säkkiä puutarhamultaa ja lopuksi säkillisen olkia katteeksi. Tämä penkki oli työläin tehdä, mutta ehdottomasti vaivan arvoinen. On hauska verrata eritavoin tehtyjä kasvualustoja toisiinsa.

uudet penkit keittiöpuutarhaan
Kuvassa lähinnä on kääntöpenkki, siis se joka on kokonaan käännetty nurin.

Kolme isoa puukehikkopenkkiä

Haluan ison hyötytarhan, joten jo tehdyt kolme penkkiä ei riitä. Päätin, että loput penkit tulee kehikoihin. Niinpä hain riihestä ja ladosta vanhoja juureslaatikoita sekä vanhoja puukehikkoja apuun. Kaikissa laatikoissa on sama täyttöperiaate kuin yllä, mutta käytetyt materiaalit vaihtelee. Kolmeen suureen puukehikkoon laitoin jokaiseen noin 2 kottikärryllistä haravointijätettä ja 1-2 kottikärryllisen hevosenlantaa. Päällimmäinen kerros on puutarhamultaa. Pukehikoilla on ehdottomasti helpoin rajata kasvatusalue, koska multa ei pääse valumaan käytäville.

lavakaulus
Isot puukehikot on tehty vanhoista laudoista helposti, ihan vaan naulaamalla. Laudat on riihessä olleesta rikki menneestä viljalaarista.

Juureslaatikoista kasvatuspaikka

Sain lähikylän lampurilta (Hakamaan lammastila) monta säkkiä persvillaa, eli likaista villaa, jolle heillä ei ollut käyttöä. Levitin villaa kaikkien laatikoiden ympärille tukahduttamaan nurmea. Laitoin villaa myös laatikoiden sisään, ja joidenkin laatikoiden alle. Villassa on paljon ravinnetta, onhan se biohajoava luonnontuote, jossa on lampaan kakkaa ja pissaa – siis ravinteita. Lisäksi se tukahduttaa tehokkaasti rikkakasveja JA lukemani mukaan lehtokotilot eivät pidä villasta. (Kaikki keinot kotiloita vastaan kokeilen!)

lavakauluspenkit
Lampaanvillaosio meidän keittiöpuutarhassa

Viljelylaatikoihin villan päälle laitoin oksasilppua ja haravointijätettä takapihalta – eli pääasiassa puun lehtiä ja kuivaa heinää ja nurmea. Lopuksi laatikoihin tuli reilu annos multaa. Käytän mielelläni kaikkea orgaanista materiaalia mitä meillä on saatavilla, siksi täyttö vaihtelee eri penkeissä. Minun mielestä on sulaa hulluutta käyttää pelkkää pussimultaa, JOS on saatavilla materiaalia penkkien tekemiseen edullisemmin tai jopa ilmaiseksi.

Alueen siistiminen

Jotta hyötypuutarha on siistin ja kivan näköinen rajasin sen. Alue, johon tuli kolme isompaa penkkiä on kokonaan tai osittain päällystetty sanomalehdillä / pahvilla, sekä käytäväkankaalla, jonka päälle levitin puhdasta puukutteria.

hyötypuutarhan perustaminen
Kutteria noudettiin lähellä olevasta höyläämöstä

Alue, johon laitoin juureslaatikot (lavakaulukset) tein eri tavalla. Levitin alueelle kerroksen lampaanvillaa. En halua että se näkyy, joten levitin tähänkin puukutteria. Paljon siistimmän ja kivemmän näköinen lopputulos!

Kun kasvukausi päättyy myöhään syksyllä, pääsen tutkimaan onko villasta ollut hyötyä. Luultavasti ensi keväänä riittää että levitän käytäville lisää kutteria tai haketta ja lannoitan kasvualustat. Toiveissa on, että keittiöpuutarha olisi käyttöönotettavissa heti alkukeväästä.

keittiöpuutarhan perustaminen
Puukutteri on suurinpiirtein levitetty ja penkeissäkin on täytteet paikoillaan.

Alueen loppusilaus puuttuu

Teen vielä jossain vaiheessa istutusalueen ympärille pistolapiolla siistin, noin 10-15 cm levyisen ja puolen lapion syvyisen ”ojan”. (Nurmitupot käytän luultavasti kukkapenkin tekoon) Reunusojaa ylläpidän ja huollan kesän mittaan 1-2 kertaa. Eli siistin lapiolla. Ja jos vähän vielä viitsii haravaa käyttää niin vot – pihassa on siisti ja kivan näköinen hyötypuutarha läpi kesän!

vihannespenkkien perustaminen

Seuraavaksi onkin kylvöjen ja istutusten vuoro! Penkit odottavat siemeniä ja taimia. Ehkä saan jotain tehtyä jo tulevana viikonloppuna?

-annukka-

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *