Viljelykierto

Viljelykierto on hyvä ja perinteinen keino ylläpitää maan kasvukuntoa sekä torjua kasvitauteja ja tuholaisia.  Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että samaa kasvia ei kasvateta  samalla paikalla peräkkäisinä vuosina. Eli tämän vuoden porkkanapenkissä ei kasvateta ensi kesänä porkkanoita. 

Syksyllä osa penkeistä kasvaa vihanneksia ja osa valmistautuu talvilevolle

Vaihtamalla kasvupaikkaa maahan ei ehdi pesiytyä tiettyyn kasviin erikoistuneita tuholaisia. Kaalikasvien, sekä porkkanan tuholaiset ja taudit oikeasti pelottavat minua.  Eri kasvit kuluttavat maan ravinteita eri tavoin, joten kasvualustan pitää antaa palautua. Kun ravintotasapaino on kunnossa niin maa pysyy elinvoimaisena.

Kasvien erilaiset juuret vaikuttavat myös kiertoon – salaatti pärjää matalalla multakerroksella, kun taas porkkana tunkeutuu syvälle maahan. Uusien penkkien pohja on ainakin meillä kovasti pakkautunutta, niinpä hyvin usein ensimmäisen vuoden kasvina on salaatti tai muu matalajuurinen nopeakasvuinen kasvi. Maaperä ”muhittelee” pintamultakerroksen ja lierojen avustuksella.

Viljelykierto parantaa myös multavuutta – eli eloperäisen aineen osuus kasvaa.  Pieneliötoiminta vilkastuu ja monipuolistuu. Se näkyy ainakin meidän pelloilla kastematojen määränä.  Viljelykierto ja maan syvämuokkaamisesta luopuminen parantaa pellon rakennetta ja vedenpidätyskykyä. Näin maan kasvukunto paranee.

Oma yksinkertainen viljelykierto

Vihannesten kanssa noudatan vähintään 4 vuoden kiertoa.  Meillä kierto on palkokasvit-kaalit (kaikki ristikukkaiset)-juurekset-sipulit.  Salaatit ja kukat laitan useimmiten sinne missä on tilaa, ihan uusiin penkkeihin TAI ristikukkaisten perään. Kesäkurpitsat laitan aina uusiin kompostipenkkeihin. Niitä näyttää meille tulevan joka vuosi lisää; kun tulee paljon orgaanista jätettä, niin myös materiaalia on hyvin saatavilla uusiin penkkeihin.

-annukka-

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *